Se on kumma juttu miten kilttikin koira muuttuu vähintäänkin epäluuloiseksi ainakin hetken ajaksi kun se saa aidon luun. Ostin Ronjalle ihan oikean luun, ja kyllä se minuakin katsoi vähän epäluuloisen näköisenä kun menin sitä luuta siirtämään takaisin lehden päälle jottei sotke koko taloa, mutta tyttäreni ei saanut luuhun koskea ollenkaan, Ronja jopa näykkäsi tyttöä kädestä kun tyttö yritti siirtää luuta lehdelle. Ei se koskaan ole välittänyt mistään muusta luusta tai ruuasta noin paljon! Kyllä minä jo tosin osasin odottaa että se luu tulee olemaan hieman tekoluita tärkeämpi, näin päättelin aiempien koirieni perusteella...

Tässä Ronja juuri luun saaneena:

 

Nappasin hauskan kuvan tässä yksi päivä kun eräs naapurin kissa oli tullut katselemaan meidän ikkunasta sisään ja meidän kissathan tuli sitten tietysti kiinnostuneina katselemaan ikkunan toiselta puolelta että kukas se siellä on. Kuvasta olis tullut vielä hauskempi jos olisin saanut sen naapurinkissankin siihen kuvaan, mutta sehän pelästyi minua kun tulin siihen ikkunan luo kameroineni. :D Mutta tässä meidän Hilla ja Mustikka katselee sen kissan perään:

 

Ronjalle on nyt sitten perjantaina vaihdettu ruoka jos se vaikka vaikuttaisi tuohon silmien värjääntymiseen. Ronjan siskolle oli kuulema vaikuttanut, joten toivotaan nyt parasta. Ronja söi ennen Royal Caninin mini junior 33 ja nyt sitten vaihdettiin numeroon 27. Tämä uusi ainakin näyttää maistuvan neidille jopa paremmin kuin tuo edellinen ruoka, vaikka ei sen kanssa mitään ongelmia ole koskaan ollut, etteikö Ronjalle olisi ruoka maistunut, tämä vaan näyttää maistuvan vielä paremmin. :)